Lepakon ja hiiren kakat näyttää aika samanlaisilta.

Lämmintä ja mukavaa oli Saaressa, ja hengitysteissä viruksia, valkosoluja ja ylenmääräistä limaa. Koiran suussa lämpimät vastagrillatut kanafileet. Torujakin tuli ja äkämystystä kunnes sulatti taas sydämiä: ihan kiltisti pitää kylmässä maassa kölliä ja odottaa että milloin oma ihminen tulee saunasta. Ihmisten suussa taas savukalapullia ja gin-lonkeroa, oli herkullisia. Ihmisen pallossa paljon unta ja kahvia. Maassa Darwin x -tulppaaneja ja lumikelloja, maasta 2 cm poispäin liiterin nurkka. Ovi melkein menee kiinni. Päässä paljon suunnitelmia. Saatu kaksi omenapuun tainta, tuleentumista odotellaan. Istutuksesta tulee aika urakka savikon maanparannusta.

Tätä juuri kaipaan. Huolenpitoa, lääkettä ja balsamia. Onpa aikoja elämässä jolloin huolenpito olisi paljon enempi tullut tarpeeseen, kymmenen vuoden lägilläkin kelpaa. Jospa tuo tekisi itsensä tarpeettomaksi. Näyttää siltä että mukavien kokemusten puskurivyöhyke laajenee ja puskuroi tehokkaammin ikävyyksiä.