Jäät alkavat jo kestää joten ensi viikolla, lomaviikolla, Saari kutsuu. Aika vänkää mennä sinne talvella, se on silloin aivan eri paikka.

Ihanaa kun joku paikka elää mielessä suunnitelmina. Viime vuonna en pystynyt kuvittelemaankaan että tekisin tammikuussa puutarhasuunnitelmia, raivaustyöt olivat silloin niin täysin kesken. Nyt ei taas raivattavaa ole juuri kuin rantametsässä, joten puutarha tulee saamaan potrasti enemmän huomiota ensi vuonna. Sitä paitsi asustelen siellä ainakin heinäkuun. Heinäkuu. Sana on kuin karamelli, kylmä olut, viileä vesi ja koirankuono. Ja lehdet., tuoreet vihreät kauniit lehdet. No, parasta on toukokuu, ja aivan alkukesä. Toiseksi parasta on syksy. Sitten vasta heinäkuu.