Vaikka minulla on hitolainen sentään nytkin sellainen olo. Voi suti, teen ihan rehellistä työtä ihan rehellisestä palkasta ja ostan rehellisesti kannettavan tietokoneen, ja nyt minulla on huono omatunto siksi että kaikilla ei ole rahaa sellaisiin. Että tällaisista asioista se minuus koostuu tällä hetkellä. Ensin lohduttauduin sillä että riistäjäporvarit ei ehkä ole tällaisista asioista huolissaan, mutta pessimistis-realistinen elämänasenne voitti. On nekin olleet ehkä nuorena idealisteja, tai ainakin Täällä Pohjantähden Alla -kirjassa rovastikin oli ensin idealisti.

Saari oli juuri sopivan vaativa paikka minulle tällä hetkellä. Muualla on liikaa ärsykkeitä. Tällä hetkellä olisi tärkeintä huolehtia perusasioista, so. nukkuminen, syöminen, lepo, puuha. Hyvin alkupäähänsä painottuen. Olen myös mietiskellyt sitä että persuta, olisinkohan ollut puutarhurina onnellisempi. (En usko, tuskin musta yrittäjää tulisi tai esteettisten asioiden suunnittelijaa. Ja inhoan tuijia.) Tai maanviljelijänä. No, ainahan sitä voi opintolainat maksettuaan vaihtaa alaa.

Kukkii: malva



Jaloangervot



Söpö pinkki akileija



sekä ylioppilasneilikka, joka oli muuttanut kummalliseen paikkaan kuusen juurelle enkä saanut siitä kuvaa. Myöskin hansaruusuissa oli kukka, samoin kun jaloritarinkannuksessa, mutta olivat kaatuneet ja rumat. Hitsi. Gladioluksetkin porskuttivat, muttei vielä nupun nuppua. Mignondaalioissa oli ihmeekseni nuput, samoin kuin kehäkukassa ja pensaskrassissa! Kummispummis.

Puutarhurointi jäi vähän vähemmälle kun ei ollut mitään akuuttia ja kaikkialla oli märkää. Sen sijaan muutuin metsuriksi: pokasahalla saa aika mukavasti puuta nurin, ja jos on vähän ohuempi runko niin vesurilla. Kolmen kuusinuorukaisen kaataminen avarsi ja valosti pihaa älyttömästi. Samoin rinteestä kaadettuani kuusikaupalla pikkupuita, rinne näytti siltä että sille ei mitään oltu tehty. Jäljelle jääneiden puiden muoto vain tuli paremmin esiin. Eli onnistunut harvennus. Sitten naps naps naps oksat vesurilla veks ja näytettiin minulle moottorisahan käyttökin, vaan en ihan motivoitunut vielä. Sarjassamme "olen nainen, iik, en osaa mitään teknistä (tai oikeastaan tuo näyttää raskaalta, meluisalta ja pahanhajuiselta hommalta. Antaa muiden tehdä.) Vesurismiakin pidettiin Miesten Hommana, so. "kyllähän tämä voimalaji on", mutta my ass, hyvä tekniikka ja veitsenterävä vesuri kompensoivat tuota tappajan vaistoa. (En nimittäin saanut serkun jäykkää perämoottoria käyntiin).





Ruosteisen näköinen, mutta kyllä tuolla haavan sormeen tekee varomaton.



I'm a lumberjack and I'm ok... I sleep all night and I work all day (when I'm not napping, that is)