Oli perjantai ja toppuutin itseäni lähtemästä tentin jälkeen kylmään mökkiin kärvistelemään.

Vuosi sitten ei ollut vielä koiraa.

Vuosi sitten meni hemmetin paljon huonommin. En mä vieläkään valmis ole enkä ikinä, mutta vähän lähempänä sitä pysyvää.

Vuosi sitten olin ihan maanikko puutarhassa, en muistanut enkä malttanut edes syödä.

Vuosi sitten pihamaa haki vielä rajojaan. Nyt sen rajat ovat aivan selvät. Vuosi sitten tiesin kahdesta kukkapenkistä eikä yhtään niistä oltu kitketty. Vuosi sitten kasvimaa oli todella paljon pienempi eikä kasvilavaa ollut olemassa. Liiterin oveakaan ei saanut auki. Vuosi sitten ei ollut siivottu kaappeja, komeroita, hyllyjä eikä seinähirsiä.
Vuosi sitten ei ollut 640 l:aa turvetta odottamassa Saaressa, eikä kukansiemeniä ostettuna, eikä daalian juurakoita tai pelargoneja talvehtineena.

Vuosi sitten en ollut kertaakaan leiponut lanttukukkoa  leivinuunissa, enkä tiennyt miten sitä käytetään. Vuosi sitten nuorempi ronttokolli ei ollut tehnyt itselleen vielä Kitlereitä.

Vuosi sitten oli käynyt aika vähän ystäviä kylässä.

Ensi vuonna toivoisin:

Paljon enemmän hupia, vähemmän maanisoimista. Paljon ystäviä.

Kukkapenkkien ympärykset olisi mukava kivetä. Vähän soraa pohjalle routavaurioiden estämiseksi.

Talo pitäisi rivetä seinäsammalella tai pellavalla, ja ainakin eteläseinä maalata.

Nurmikko kalkita sammalen ehkäisemiseksi.

Pitäisikö ottaa hiustenkuivaaja ja lähteä Yhden Naisen Talkoisiin Jäänlähdettämiseksi?